Purple coins everywhere!

   Tällä kertaa varoitan, että jaksa niitä aakkosia rueta säheltämään. Johtunee siitä, että kaipailen vaihtelua. Kyllä niitä joskus taas tulee tänne.

   Joten mitäs on tapahtunut? Skyward Swordissa pääsin jonkin verran eteenpäin, olen nyt siinä kohdassa että Link matkusti ajassa taaksepäin ja Zelda kivettyi tai muuta vastaavaa. Periaatteessa aika surullista. Mitkäs ne sanat oli, mitkä jäi mieleen...

Zelda: I'm still my father's daughter and your friend. I'm still your Zelda.

Ocarina of Time - Master Quest on jätetty hieman sivummalle, pidän pikkuista taukoa, ennekuin tuonkeudun sinne kaivoon ja Shadow Templeen... Aina se musiikki on niin... semmosta mikä nostaa hiukset pystyyn enkä muutenkaan tykkää mistään zombeista enkä ihmisten irrallisista ruumiin osista ja hyi! En kyllä tykkää myöskään giljotiineista tai jostain valtavista käsistä, Wallmastereista, joiden varjo aina ilmaantuu ylle ja jos ei ole nopea niin se vaan tarttuu kiinni. En tiedä mitä siitä tapahtuu, jos se saa kiinni, oon aina päässy siitä pois.

   Crushed! Pitäisi murskata koko peli, ihan totta, ottaa päähän mutta ei sen pelaamista voi lopettaa... Pitää hankkia se toinen akku, että kun ensimmäinen loppuu, niin voi vaihtaa toisen ja rueta sillä pelaamaan. Kaikkein yksinkertaisinta, etten sanoisi. Crushed, Crushed, Crushed...
   Sana, mitä en ole sanonut piiiiitkään aikaa. Mustache. En varmaan jaksa kirjottaa koko sanaa, joten tästä lähin tuo sana on täällä hyyvin harvoin. Turvallisuus syistä.
Mielestäin mun, Luigilla on coolimmat viikset kuin Mariolla. Ja Luigi on muutenkin kivempi kun Mario, kun se on vihreä :3 Selailin tuolla YouTubessa Super Mario Galaxy 2 peliä ja kun siellähän on niitä purple coin tehtäviä silloin tällöin joten vaivauduin etsimään semmoisen ihme laulujutun siitä. Ei se silleen mitenkään epic hauska ole, kaikkien mielestä siis. Minä nauroin.

   Goodby, lähden mutta palaan, niinkuin aina :3 Pitäkää hauskaa!

Eeppinen Crushed

   Ja miksipä en taas kirjoittaisi tänne, onhan siitä jo jonkin aikaa vierähtänyt. Tosin, siihen on syynsä, kuten esimerkiksi, ettei mulla ole aikaa juurikaan, mikä on aika sad thing... Mutta, koska kuitenkin päätin, etten jätä kurpitsoita heitteille, herätän tämän blogin taas noin kuukauden horroksesta. Ja nyt, teen jotain, mtä en ole aiemmin tehnyt. Kerron näin aluksi, mitä kirjoitan! En tietenkään aiheita mutta silti. Aluksi siis kerron, mitä on tapahtunut, sitten kirjoitan, mitä tulee  tapahtumaan ja sitten jatkan niitä aakkosia. No, se aakkosaihe tuli nyt paljastettua, mutta luulempa, että arvaisitten sen muutenkin. Ja jos vain yksi tyyppi on lukemassa tätä, niin tuntekoot hän itsensä arvostetuksi, koska näin häntä teitittelen. Sitä tosin en aina muista tehdä mutta... Jokainen kestäkööt näitä puheenaiheesta harhautumisia.

   Kuten on erittäin helppo arvella, olen vaihteeksi pelaillut Zeldaa. Ocarina of Time (master quest) on jäänyt vähän vähemmälle, kun olen keskittynyt säätämään Skyward Sword pelin kanssa. Koitan saada siitä ne kaikki Heart Piece:set tai Piece of Heart, en nyt muista kumpia ne oli... Sitä yhtä en millään meinaa saada. Se oli siellä jossakin Faron woodsissa sijaitsevassa temppelissä. Mitä mustikatko tässä on! Ei ole totta, en muista sen temppelin nimeä... Tällaiset surulliset asiat jätetään sikseen. 
Meille tuli muuten uusi liesi, sellainen joka on yhtäaikaa taktinen, sympaattinen ja systemaattinen, kun en muutakaan sanomista siitä keksinyt.
Tilattiin Pirates of the Caribbean -nuottikirja, tietysti fonille transponoituna (jos se siis oli se sana). Koitan siitä sitten säätää niitä biisejä jonkinlaiseen uskoon.
Pelejä tuli hankittua ei viime, vaan sitä viime viikonloppuna, nintendo 3ds:älle. Ostettiin sille LOTR lego versio ja Crushed. LOTR-lego on tietysti jo pelattu loppuun, joskus viikko sitten oletan, mutta se Crushed tuottaa päänvaivaa. Liian eeppinen peli minulle, jos niin voi sanoa.

   Huomenna luistelemaan, luistelua opettamaan äidille. Oltiin kyllä jo aiemminkin, mutta nyt kun se sai luistelusta jonkinmoisen otteen, niin pitäähän sitä jatkaa.
Ensiviikonloppuna on orkesterileiri. Kappaleita on jo treenailtu, mutta pitäisi treenata enemmänkin, nyt kun soitan kahdessa orkesterissa. Ei ainakaan ole sitä pelkoa, että joutuu lähtemään orkasta, niinkuin viime vuonna kävi. Harmittaa kyllä vieläkin, mutta uskon, että ne on järjestänyt sen nyt vähän paremmin, etteivät änkeä kaikkia fonisteja samaan orkkaan. Orkka on muuten harvinaisen hauska sana.
 
H niin kuin... Humanoidi. Tarkoittaako se siis ihmistä vai avarrusolentoa? Mene ja tiedä, ihan tosi, en ole koskaan ottanut selvää. Tietysti olisin tähän voinut laittaa myös Hassanpah (jonka 2 vuotis synttärit lähestyy, viisi päivää) mutta huomanoidi vaikuttaa jotenkin ei-niin-ajankohtaiselta, joten sille pitää tehdä kunniaa

I niin kuin... In Dreams, jota muuten kuuntelen tälläkin hetkellä. Sitä versiota siis, missä on se joku laulamassa. En tajua miten se saa sen äänensä niin korkealle. Enkä tajua, milloin tämä luultavasti hetkellinen LOTR-villitys omalta kohdaltani häipyy. Luultavasti joskus ennenkuin ne elokuvat taas tulee tv:stä. Sitä odotellessa

J niin kuin... Jalokivi. Tai sitten ihan normi lasinen kiveltä näyttävä systeemi, jonka sisään on tungettu hohtavan sienen mössöä. Sittenpähän se korukin hohtaa valoa. Kyseessä on siis hohtava sienilaji, joka esiintyi joskus muutama viikko sitten Dungeons and Dragonssia pelaillessa. Oma hahmoseni, kääpiö Lordi Idrol rupesi tienaamaan rahaa alkamalla tehdä hohtavia koruja

K niin kuin... Kalmankalpea. Sellainen en ole itse ollut, enkä voi sanoa nähneeni ketään 'kalmankalpeana'. Hyvin valkoinen kai silloin pitäisi olla, sellainen sairaalloisen valkoinen, ehkäpä hieman kellertävä? Kenties, tässäkin voisi käyttää LOTR -elova viittausta. Vilkaiskaapa siis Frodoa silloin, kun se valtavan suuri hämähäkki olento on pistänyt sitä sillä myrkkypiikillä

L niin kuin... Luonnoton. Eikös senkin sanan voi määritellä ihan miten itse haluaa? Omasta mielestäni, luonnoton tai yliluonnollinen ei ole enää luonnotonta tai yliluonnollista sitten kun se tapahtuu, koska eihän luonnottomia tai yliluonnollisia asioita voi tapahtua. Niiden tapahtuessa ne siis muuttuvat luonnollisiksi, jos siis koskaan ovat olleet luonnottomia (tai yliluonnollisia) mitä epäilen. Vaikka olisihan se kivaa :)

M niin kuin... Mestari. Kaikilla semmoisilla sotureilla (useimmissa kirjoissa ainakin) on yleensä jokin mestari. Pari esimerkkiä: Soturikissat, jokaisella on oma mestarinsa. Varjak Käpälä, jossa Varjak tapaa oman mestarinsa yleensä nukkuessaan, unissaan. Star wars, kyllä niilläkin on jonkinmoinen opettaja tai mestari. Myös tv sarjoissa näitä näkee, esim: Turtles (teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat/teenage mutant ninja turtles) niillähän on siellä se: mestari Tikku. Se iso rotta. Näillä plus aika monella muullakin syytemimmällä olenolla on mestari, joten kirjailijat ja käsikirjoittajat taitavat niistä pitää

N niin kuin... Nimetön. Ei, en nyt puhu siitä sormesta, vaan niistä joilla ei ole nimeä. Useimmiten näitäkin esiintyy kaikissa tarinoissa ja tällaisissa. Yksi aivan mahtava huomio tässä pitää nostaa esille, Coraline sarjakuvasta tuttu musta kissa. Coraline kysyy siltä nimeä ja kissa vastaa, etteivät kissat tarvitse nimeä, ne tunnistavat toisensa ilmankin

   Taas lopetan, (no mitäs muutakaan, pakkohan se joskus on :o) ettei tästä tulisi liian pitkä. Jos haluatte että kirjoitan jostain tietystä aiheesta tai kertoilen jostain taktisesta tempauksesta, niin pistäkäähän kommenttia tai viestiä säpöön :D siitä ilahtuisin, koska en melkein koskaan saa viestejä säpöön. Haudi!