Se oooooooon... uusivuosi! On ollut jo jonkin aikaa... Let's party! Tai sitten ei, miten sen nyt ottaa... No, näistä vähemmän tärkeistä sokelluksista johonkin tähdellisempään sökellykseen. Mitäpä joululoma olisi ilman Zeldaa? Sitähän tässä on pelailtu, mutta vain pari tuntia päivässä, johtuen rakkaasta pienestä äidistäni. Pienestä juu, olen varmaan viisi, kuusi senttiä pidempi häntä, ehkä enemmänkin. Saan tuntea itseni pitkäksi! Se on kuulkaa harvinaista se, kun yleensä olen kaikkia muita lyhyempi. En kuitenkaan jaksaisi selittää iloisesti joulun ja uudenvuoden vaiheista, jos ei haittaa.
En masennu, koska en osaa, joten valitan ihan muuten vain koulun alusta. Ihan kuin jaksaisin lähteä kouluun. Herätä seitsemältä ynnää muuta ihan normaalia. Unirytmin olen sekoittanut hyvin täydellisesti ja nukahdan melkein aina siinä kahdentoista maissa, mikä on jo periaatteessa saavutus, kun meni aiemmin lomalla jonnekin aamu kolme, neljän maille. Vaan kyllä jotain sitä osaa koulultakin odottaa ja nyt kerronkin teille pienen salaisuuden... Huomasin tossa, että olen ruennut ottamaan koulun paljon vakavammin, silleen että haluan oppia ynnä muuta, mutta tietenkään en jätä ropetusta enkä mitään muutaakaan luonteelleni omaisia tapoja unholaan. Supistan vain pikkuisen sitä aikaa mitä niihin käytän.
A niin kuin... Aapinen! Kyllä vain, koska on tylsää, tylsä päivä ynnä muuta, näin aamusta ainakin, eihän sitä tiedä minne päivä mut vielä johdattaakaan. Kuitenkin, päätin rueta kirjottamaan aapista tänne teille luettavaksi
B niin kuin... banaani. Tietenkin, piti se tänne kiskoa. Ne haisevat ja ovat selvästi aivan liian yliarvostettuja. Koitapa, pistä banaaninkuori lattialle ja astu sen päälle. Kyllähän se on limainen ja muuta, mutta tosiaan, olisi aika onnetonta jos siihen liukastuisi. Vielä onnettomampaa olisi, jos sitä ei huomaisi, milloin oli paljon suurempi mahdollisuus kaatua siihen. Onnetonta... banaani voisi pysyä mun omalla arvoasteikollani ehkä vielä hedelmän tasolla, mutta tämän takia se laskee jonnekin... alas
C niin kuin... Caesar, celsius ja vaikka mitä muuta. Ei, hetkinen! Ei niitä kovin paljon mitään muuta ole, joten miksi raahata suomalaisiin aakkosiin c-kirjainta, kun ei me sitä käytetä? Aivan niin, sen takia koska... ihan tosi, tästä pitää ottaa selvää. Kyllähän me suomalaiset siis ymmärretään/tunnetaan sellaisia kieliä kuin esim. englanti, ruotsi, latina, jossa c:tä käytetään mutta kuinka monessa sanassa me itse sitä käytetään? Sitä miettiessä voitte kuunnella latinankieliset uutiset
D niin kuin... dramaattinen! Ei ole totta, pitääkö mun ihan totta vaivata päätäni näillä ihme kirjaimilla? Jos en olisi varovaisempi, päästäisin tässä välissä ilmoille pari perussuomalaista voimasanaa. Vaikka kyllähän se ymmärrettävää on, kun jokainenhan meistä käyttää pilkun sijasta sellaisia sanoja kuin diplomatia, daktyloskopia ja dekantteri
E niin kuin... elämäkerta. Äläkää huoliko, jos joskus kirjoitan sellaisen itsestäni, mitä tuskin tulen tekemään, hautaan se jonnekin piloon. Helponpaa tosin olisi jättää kokonaan se kirjoittamatta, mutta miksipä ei kaikkien elämä oli monimutkaista. Senhän te sitten voitte lukea siitä elämäkerrastani, kunhan kaivatte sen esille kuuden jalan syvyydestä
F niin kuin... Facebook, jossa olin itsekin jokin aika sitten, mutta en enää. Olin sielä ainoastaa tekemässä kaikkea turhaa ja se vie aikas paljon aikaa. Miksikö poistin tilini? Noooo... jotenkin jännä vastaus pitää tähän tunkea. En vain keksi mitä, mutta pärjäilkää sen kanssa :P
G niin kuin... glögi, mitä tuli juotua joulukuun joka päivä, lukuunottamatta paria neljää viimeistä päivää, kun se jo suunnilleen tulvi korvista ulos
Älkää huoliko, kyllä tuo jatkuu sitten seuraavan kerra, nyt vain en halua venyttää tätä yhtä tekstiä aivan liian pitkäksi. Sanon siis heit tältä kerralta.
Ps. tajusin vasta nyt, että tämä on tämän vuoden ensimmäinen teksti...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti