LOTR -aiheella jatketaan

   Ja koska viimeksi olin (paljastus!) aivan liian laiska kirjottaakseni mitään enempää, niin nyt sitten pistän jatkoa, mutta saatte hyvät maailmankaikkeuden olennot varautua lyhyehköön tekstiin tällä kertaa... Tosin, jos tämä väite ei pidä paikkaansa, niin en ota vastuuta, osittain siitä syystä, etten sitten myöhemmin jaksa tätä lausetta enää poistaa, saati sitten muista tehdä sitä.

   Jokainen on enemmän tai vähemmän normaali, mulla on nyt vain menossa semmonen minulle normaan LOTR -kausi menossa (meinasin kirjottaa että 'kauris menossa' (?)). Sehän sopii tähän aikakauteen muutenkin ihan loistavasti, kun justiinsa tuli se Hobitti elokuvateattereihin ja Sormuksen herrakset pyörii lauantaisin nelosella (HUOM. tämä ei ole mainostusta). Pistän tänne siis jotain enemmän tai vähemmän LOTR -elokuvien mainetta parantavia/pahentavia asioita. Kirjoja en aio tähän sotkea, ylistetty olkoon J.R.R. Tolkien.

Tuokin video on ties kuinka vanha, mutta löysin sen siinä sivussa kun kaivelin esille niitä kappaleita, joista selitin viimeksi. En vaan voi olla nauramatta x)

   Jotain pitää vielä tähän tunkea, se on pakko, tahdon niin... Ongelma on, ettei ole mitään sanottavaa, tähän mennessä kun en ole juuri välittänyt, onko tärkeää vai ei. Mistään ei ole oikein mitään kerrottavaa. Vai kerronko kuinka lumi peittää maan, kuinka hiutaleen laskeutuvat yksi kerrallaan maan pinnalle ja kasautuvat kinoksiksi. Kerronko siitä, kuinka yksinkertaisella tavalla kaunis on jokainen lumihiutale, kuinka uniikkeja on jokainen hiutale. Kerronko siitä, kuinka kuu ja tähdet saavat lumen kimmeltämään kuin lumen päälle olisi siroteltu timanttipölyä. Kuinka kauniita ovatkaan pienetkin asiat...

  Jou, päästän teidän tästä kaikesta, mutta ennenkuin sanon hyvästit, kerron vielä, että jokainen isompi kirjain on j-kirjain, tälleen nokkelasti sen sain aikaan. Pitäkää hauskaa, tavataan joulun jälkeen, ellei tapahdu mitään maailmaa järisyttävää.

Hobitti

   Oiii, vieläkin olen onnessani kun kävin keskiviikkona katsomassa Hobitin parin kaverin kanssa. Täytyy sanoa että ei pettänyt odotuksia, muuten kuin kun mentiin katsomaan se 3D versiona ja ne lasit oli hankalat. Musiikit oli ihania, soi päässä pari tuntiakin leffan katsomisen jälkeen. Pitänee hankkia ne nuotit saksofonille, niinkuin tein jo edellisille Taru sormusten herrasta -trilogian musiikeille. Kun muutenkin tykkään noista listoista, niin päätin pistää tähän parhaimmiston LOTR -musiikeille:

Top 4 Taru sormusten herrasta -kappaleet
1. Concerning Hobbits
2. Many Meetings
3. Rohan Theme Song
4. Edge of Night

Siinähän ne, linkityksenkin pistin, jotta pääsette ne kuulemaan :) Nuo saa aina hyvälle mielelle, varsinkin tuo Concerning Hobbits. Ja olisin toki pistänyt tuohon lisääkin noita lauluja, mutta kun en millään pääse pähkäilemästä, että mikä on viides ja mikä kuudes ja niin edelleen :P

  Tästä taisikin tulla vähän musiikillisempi kirjoitus. Olettekos koskaan kuulleet oboen ääntä? Se on aaaaaivan upea. Olen melko varma että sitä on käytetty pelissä Dragon Quest, en nyt muista missä niissä, nimi taisi liittyä jotenkin tähtiin... Se on se, missä on se enkeli tyyppi, joka joutuu ihmisten maailmaan ja auttaa niitä sitten sielä, pistäkääpäs sen pelin nimi, jos muistatte :) Siinä on kanssa se iso puu, jolle ne enkeliheput vie semmosia hedelmiä, joita ne saa kiitoksenosoituksena ihmisiltä.

   Mitäs muuta? Eipä tässä taida enempää asiaa olla, kun pitäisi muutakin rueta tekemään tällä koneella. Jesh, niin se taitaa olla, seuraavaan kertaan, joka taitaa tulla joskus joulun jälkeen.

Aukkotarina

   Helou ihmiset, olen täällä taas, jälleen uusien ja tarpeettomien asioiden parissa. Tietenkin niitä pitää vähän tuoda päivän valoon. Myös sellaisia asioita, joiden takia voisin mestauttaa pari roolipelihahmoani. Lue siis, jos tahdot tietää enemmän, en takaa, että Sinulle ei jää tästä traumoja, tai että Sinua voisi tämä asia kiinnostaa, mutta sen teen selväksi, että tämä kirjoitustapa ei sovi minulle...

   Joten sitä rope puolta... Ainakin siinä pienessä tarinapiirissä -siis siiiiis... Dungeons & Dragons pelissä (jossa me siis istutaan kyllä piirissä T_T) tapahtui kamalia asioita... Meidän rakas pieni pelinjohtajamme teki meille sellaisen aukkotarinan, johon me pelaajat sitten huudeltiin sanoja väliin.

Tuollainen siitä tuli... Jos ei näy, niin klikkaahan sitä isommaksi. Ja mitä pahaa oon tehnyt, että just toi mun hahmo sai sen kynttilänjalka jutun kohdalleen... Itkettää... Nyt kaikki kiusaa sitä ja suku häpee sitä ja mä haluan hirttää erään Snirt nimisen tontun, joka sattumoisin on meidän roolipeliryhmässä... Ja ystävällinen Crispy, pienen Retu ystäväiseni hahmo on luvannut auttaa mua siinä <3

   Koska olen varovainen pieni minä, niin en kerro omaa nimeäni, vaan kutsun itseäni Paw-nimellä, voitte päätellä... mitä sitten tahdotte. En vaan keksi tuohon millään mitään jatkoa, vaikka kuinka mieli tekisi. Muttaa... nuo kolme pistettä alkaa vähitellen oottaa päähän, kun tungen niitä ihan joka paikkaan. Paras totutella ihan vain tähän yhden pisteen tekniikkaan. Ja tajusin just kanssa nyt heti paikalla, et istun liikaa koneella, kun on kätevää kattoo teeveetä (ei teevettä) samalla kun on koneella, kun ei tartte kattoo näppäimistöö kun muistaa kirjainten paikat ulkoa. Elämäni on hyvin surullista, tiedän sen, ethän masenna mua yhtään enempää. Mutta koska se opetus, jota aina jaan jokapuolelle, on se ettei saa hirttää itseään negatiivisuuteen, niin empä taida tehdä sitä itsekään.

   Nyt sanon teille hyvät jatkot ja kiitokset kaikille lukijoille ja tätä lukeneille, olivat he samoja henkilöitä tahi eivät. Ja niinkuin jo toisessa (englannin kielisessä (tuotakin pitää lakata tunkemasta joka paikkaan) blogissani) samaan tyyliin, joskin eri sanoilla, kirjoitin (tietenkin englanniksi): Älä hirtä itseäsi, olen Paw, poistumassa maailmankartalta.

Sitkeä suolakurkku

   Ja jälleen kerran tänne kirjoittelen, ja nyt pyytelen anteeksi ettei tällä kertaa ole tulossa mitään kuvia tänne. Mutta näin ensiksi tungen tähän linkin toiseen blogiini, joka on siis englanniksi: Weresquirrel and Persistent pickle. Sitä saa kanssa stalkata jos joku on kiinnostunut lukemaan huonoa englatia :P Ja kyllähän muiltakin on sinne kulkeminen sallittu. Jesh, olen taas niin mahdottoman hauska että ihan kateeksi käy. Voisin kirjoittaa että tuo äsköinen oli ironiaa, mutta kun sitten siitä menisi kaikki se into, miksi edes korjoitin sen. Ja se joka ajattelee kirjoituksieni olevat enemmän tai vähemmän ristiriitaisia niin huutaa nyt HEP! Ja nimenomaan huutaa, koska olette siellä ruudun toisella puolen, niin en kuule sitä, heh heh... Toki voitte koittaa, huutakaa niin kovaa kuin keuhkoista lähtee, mutta sitä ennen keksikää hyvä selitys kun kotiväki tulee ihmettelemään että mitä kiljutte. Johtuen siitä, etten halua vihaisia katseita puoleeni, kun saan pelkillä kirjoituksillani ihmisiä manipuloitua. Kaikkein järkevintä olisi kuitenkin olla huutamatta, vaikka en itä kovin mielelläni myönnä. Toivon siis vain, että huusitte ennen kuin luitte nämä pari viimeistä lausetta.

   Olen huomannut, että jos kuuntelen ihan illalla juuri ennen nukkumaanmenoa musiikkia, niin nukun paremmin. Se tosin vaikuttaa siihen, että aamulla ei millään jaksaisi nousta sängystä. Joskus luin illalla, mutta se on huono keino, ei illalla jaksa keskittyä lukemaansa. Kerrankin luin jotain kirjaa illalla, enkä sisäistänyt tekstiä yhtään, vaan samaan aikaan kun luin, niin mietin kuinka monella eri tavalla voi syödä sinihomejuustoa. Aura maistuu hyvältä, kun pistää sen kattilaan kerman kanssa ja tekee siitä kastikkeen ja syö makaronien kanssa. En tajua miten jotkut ei voi tykätä homejuustoista, ne kaikki vaan maistuu luonnollisesti niin hyviltä! Tietysti tämä on oma mielipiteeni, ethän tule ja kaiva sisuksistani sinihomejuustoja ylös vain tämän kirjoituksen takia. Kiitos.

   Göö, mulla on tylsä elämä, istun koneella ja kirjotan blogia, roolipelaan ja pelaan Zeldaa... Tänään muuten kun pelasin Ocarina of time - Master quest, niin pääsin jälleen hieman eteenpäin tulitemppelissä (Fire Tempel) ja taas tuli sellainen "olen nero" tunne. Huomasin kanssa että yksi asia tuntui siinä erittäin raivostuttavalta. Nimittäin se, että kun yhdestä kohdasta pääsee läpi, niin heti tulee suurempi haaste, ja sitten kähisee aivonsa ruosteeseen kun koittaa keksiä miten siitä pääsee eteenpäin. Pitää koittaa sitä vielä tänä iltana uudelleen, jos kerkeän.

   Onko mulla ongelma, jos vetelen noita otsikoita hatusta siihen tahtiin, mitä mieleen tulee? Aluksi ajattelin tällekin tekstille sellaista otsikkoa kuin: "Söin juuri suklaapatukan" (niinkuin juuri tein) mutta sitten pistin tuon "Sitkeän suolakurkun" koska se kuulostaa enempi minulta ja koska Persistent pickle meinaa sitä. Persistent pickle tulee siis esille uuden blogini nimessä (ei, en yyyyyhtään mainosta sitä blogia). Eli siis se olisi Ihmisorava ja Sitkeä suolakurkku vaikka tämä suomen kielinen blogi onkin Kuhmuinen kurpitsa. Halusin kokeille jotain uutta? Ei, ei se siitä johtunut, vain hetken mielijohteesta pistin tuon Persisten pickle siihen ja kanssa siksi koska ihana ystäväni Enzeru sitä kannatti. Haluisin muuten just sellasen hatun, mistä vois vedellä otsikoita ja vähän kaikkee muutakin, esim. Zelda pelejä ja kaikkee systemaattista.

   Herää kysymys, että jaksaako ihmiset lukea tekstiä, jossa ei ole mitään järkevää tai syvällistä tai edes kuvia? Linkkejä nyt sentään ja kuvia silloin tällöin mutta ei kyllä kovin usein, pyydän sitä kovin anteeksi teiltä ihmisiltä, että olen laiska kuvaamaan, piirtämään tai lataamaan kuvia tänne. Koitan jotenkin saada tätä mukavammaksi luettavaksi sillä että tungen noita kappalejakoja aika paljon ja vähän asiaa jokaiseen, vaikka ei missään kappaleessa mitään oikeaa asiaa, en mä sillä mutta siis jotenkin että jotta tuota... Taktinen lopetus.

Omistettu Retulle :D

   No, koska mulla on omakin mielipide ja olen jo monelta kysellyt sitä nimi juttua, niin päätin sitten valita sen nimen. Olen niiltä joilla ei google tiliä ole, joten eivät pysty kommentoimaan ja kanssa parilta muulta sekä Retulta, jolle iso kiitos kommentista ja jolle lupasin jo aiemmin omistaa yhden tekstin. Blogin uudeksi nimeksi siis tuli Ihmisorava ja Kuhmuinen kurpitsa. Johtuen siitä, että tuo tosiaan kuulostaa enemmän minulta ja se hobitti on niin paljon käytetty ynnä muuta. Voitte ilmaista mielipiteenne :)

   Ja koska aina koulussa hölötän Zeldasta ja kaikesta muusta, niin päätin tänään sitten piirrellä Linkin, eli niiden Zelda pelien päähenkilön.

Siinä siis on Link ja osoitan rakkauteni skannerille, joka onnistui pilaamaan laadun tästäkin kuvasta... Säädin tän kanssa aika pitkään, alotin joskus aamu yhdeksältä ja lopetin tossa puoli neljän aikaan. Onneksi en mennyt pilaamaan tätä tusseilla. Sitä sentään en olis enää kestänyt.

   Piirsin kanssa Lordi Idrolin kuvan, ja nyt kaikki saavat tietää, että se meni täysin... en sano miltä se itseni mielestä näyttää mutta silti :'D Voisin heittää sen seinään, koska sehän on paperille tehty eikä sille siis oikein mitään kävisi. Taidan kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tunkea sen kuvan nyt tänne, vaikka häpeän itseni maan tasalle. Asiaa ei taaskaan auta tuo skanneri... grrr...

Kyllä, tiedän että sen silmät harottaa, kyllä, tiedän että se näyttää murhaajalta tuon hieman tuunatun kirveensä kanssa ja tiedän, sen armor on täysin failattu.... johtuen siitä että siinä pitäisi olla jotain metallihilkuttimia, mutta en jaksanut rueta väsäämään niitä. Tiedän kanssa, että tuo irokeesi vähän pilaa sen ikuisen hyvän puolustajan mainetta. Mutta kuitenkin, en aio hirttää itseäni negatiivisuuteen joten saa kelvata näin : P Pitää vaan tsempata noiden tussien käyttöä, eiköhän se sillä parane.

   Tällä kertaa tämä kirjoitus jäi tähän, vähän kesken ja tälleen, mutta painotan vielä, että suuren kunnioitukseni osoitan Retulle, jolle siis tämän tekstin omistan ja jonka tiedän ärsyyntyvän siitä, että kutsun häntä Retuksi... Mutta silti, Retu, koska olet siellä ruudun toisella puolella, et voi tehdä mulle mitään pahaa, Muahhahahhaaaa!

Raatotassun tarinoita

   Kurpitsa. Se juuri. En vain keksi mitään miten muuten nyt aloittaisin tämän. Ongelma? Kyllä, mulla on moniakin. Ihmiseeeet! Tarvitsen apua. Ajattelin muuttaa blogin nimen, pari vaihtoehtoa olenkin jo keksinyt. Gamozeinia ajattelin muutenkin vain väliaikaisena. Vaihtoehdoista en kyllä osaa valita, joten joku saa luvan auttaa valitsemisessa... (vink vink, kommenttia!) Eli, alla pari vaihtoehtoa: 

1. Nocturne Joker
2. Kuhmuinen Kurpitsa
3. Carrionpaw
4. Hobitti ja ihmisorava

Noin ihmiset, auttakaa valitsemaan se mikä kuulostaa kivalta/jännältä tai joltakin muulta. Vähän selitystä sitten mistä nuo tulee: Nocturne Joker  tulee jostain kuusesta. Jokeri kuuliostaa jotenkin kiehtovalta ja nocturne meinaa sävellystyyliä tai yötunnelmaa. Kuhmuinen Kurpitsa eli Lumpy Pumpkin tuli esille Zelda pelissä (ylläri pylläri!) Se vaan kuulostaa niin pentiltä että oli pakko laittaa se : DD. Carrionpaw on siis mulla käytössä myös Youtubessa, mutta koska se on enemmän käyttäjänimi niin... ja Carrionpaw tarkoittaa vapaasti käännettynä Raatotassua. Älä syytä mua. Hobitti ja ihmisorava on jälleen yksi random joka sai alkunsa (jälleen ylläri pylläri) roolipelauksesta. D&D pelatessa meidän porukka lähti siis selvittään joskus vuonna nakki ja makkara erään kylän arvoitusta, jossa riehui ihmissusi. Silloin pelailin vielä hobitti voro Dimblellä, jonka tarina siis loppui siihen, kun tuli iso paha griffoni (aarnikotka) joka nokki sen hengiltä... Mutta tuo ihmisorava kuulosti niin paljon julmemmalta kuin ihmissusi : P Ja vielä yksi vaihtoehto:

5. Hobitti, ihmisorava ja Kuhmuinen Kurpitsa 

Ja mistäköhän johtuu, että tuo on vielä omana vaihtoehtonaan? Johtuu varmaan siitä, että siinä ruumiillistuu mun syvimmät aatteeni eli Zelda ja roolipelaus. Noiden paikkoja on siis mahdollista vaihdelle (ihme olisi jos ei olis...) ja jotain mahd. kanssa poistaa joukosta. Toi hobittihan on aikas käytetty...

   Te arvostetut ihmisolennot, joihin en itseäni lue (arvostettuihin vai ihmisolentoihin, pähkäilkää te sitä), kiitän jälleen teitä, että jaksatte uhrata kallisarvoista ja myös ei-niin-kallisarvoista aikaanne tämän vaatimattoman blogin lukemiseen. Se lämmittää sydäntäni.

   Onko kukaan tullut teistä ajatelleeksi, että jos jaksaa yrittää, niin saatta onnistua. Että jos yrittää, saattaa tulla hyväksytyksi joukkoon. Että jos odottaa tarpeeksi kauan, joku saatta vastata. Tämä on tarina tytöstä joka yritti, yritti ja odotti... Lähetin hakemuksen yhteen roolipeliin. Yritin tehdä siitä niin hyvää luettavaa, mihin taitoni riittävät ja ihan totta yritin saada tehtyä hahmostani sellaisen, minkälaista ei oltu vielä tuotu roolipeliin. Ja, no minähän odotin ja odotan yhä vastausta. Vastauksen pitäisi tulla noin viikko hakemuksen lähettämisen jälkeen. Ajattelin jo uusia hakemuksen, kun kerran tämä nimenomainen viikko ei olekaan minun tuntemani seitsemän päivää vaan hieman päälle kolmekymmentäyksi päivää. Siinä teille suolakurkku.

Mustache!

   Jou ihmiset, olen palannut! Mitäs tässä, ei mitään super epic ihmeellistä elämässä. Olen sekoillut erittäin paljon tässä lähipäivinä. Ja vähän joka paikassakin. Netissä, koulussa, kirjastossa ja vähän kaikkialla muuallakin. Joten, kaikkia kiinnostaa hyvin paljon mitä mulle kuuluu, eiks jeh? No, niin kui aiemmin tässä jo selviteltiin, niin mitään ihmeellistä ei oo tapahtunut, kokeet painaa päälle, läksyjen tekemiseen ei ole motivaatiota ja koneella istutaan vieläkin 24/7. Kuulokkeet korvilla, youtubessa soimassa joko Paleface: Miten historiaa luetaan? tai Paleface: Ikivanhat tekosyyt. Kiusaan ihmisiä edelleen kailottamassa kaikkea sekavaa Zeldasta, pääasiassa The legend of Zelda - Ocarina of time, mutta kyllä siinä joskus sivussa mainitaan joitain muitakin. Tuntuu kuitenkin, ettei kaikki tällainen selittely jaksa ihmisiä kiinnostaa, mutta minähän varoitin teitä! >: D

   Entäs sitten se kuuluisa roolipelipuoli? Jos ensin D&D (Dungeons & Dragons). Uusi hahmoni, kääpiö ja siitä tehtiin sitten temppeliritari (Paladin) ja nimeltään se on Lordi Idrol. (Vinkki, lue nimi takaperin : P). Ja sitten mitä on tapahtunut netissä? Ei juurikaan mitään erikoista, muuta kun että olen ajatellut liittyä Zingeriin ja Korpimaahan, mutta hahmot pitäisi keksiä, enkä millään saa pieneen päähäni että minkälaisia hahmoja niiden pitäisi olla. Ja omaakin ropea olen ajatellut rueta väsäilemään, mutta ensin pitäis opetella koodaamaan chatti. Onneks netti on olemassa, pitää rueta seikkailemaan täällä kyberavaruudessa ja etsiä vastaukset kaikkiin pulmiini... MUSTACHE!

   Eikö olisi sääli elää ilman että tietäisi mistä tässä kaikessa on kyse? Noin lukee jossain viisauskirjan kannessa, jonka on kirjottanut joku mahdottoman viisas ihminen. Kaikkiallahan sanotaan, että maailma syntyi suuressa räjähdyksessä, se Big Bang, eikös? Mutta, se ei olekaan räjähdys vaan "äkillinen laajeneminen". Ja, se miksi ihminen ei koskaan voi päästä maailmankaikkeuden laidalle, ei liity lähes mitenkään siihen, että maailmankaikkeus laajenee koko ajan. Otetaan esimerkki (se sama kuin siinä kirjassa) että jos joltain random planeetalta, joka on litteä, tuotaisiin olio tänne Maahan, se lähtisi vaeltamaan palloa ympäri ja päätyisi lopulta samaan paikkaan. Olio ei mitenkään osaisi selittää, miten oli se tehnyt. Samalla tavalla käy ihmiselle, joka yrittää mennä maailmankaikkeuden laidalle. Se päätyy lopulta samaan paikkaan, eikä sitä pystytä selittämään, että miten niin on käynyt. Jännä juttu, täytyy myöntää. Mutta sitten huomasin, että se oli vain ja ainoastaan kiinnostavaa.  Enkä sitten enää jaksanu kiinnostaa siihen enempää huomiota. Olen outo, mutta eikös mustache sen jo kerro? Otsikko ei siis todellakaan tarkota, että mulla olisi viikset, sen vielä varmennan...

   Noniin ihmiset, minä kumarran teille ja palaan sinne pimeään kaappiin kauas kaikista siihen asti, kunnes tänne taas ilmaantuu tekstiä!!

Olen tullut takaisin!

   Heyy, olen jälleen palannut, kesäloma siinä vierähti hyyyvinkin mukavasti ja nopeasti. Koulu on siis alkanut, siitä lisää myöhemmin, nyt kerron kuitenkin muutaman kesäloman kohokohdan. Aloitan vaikka siitä, kun kävin Turussa. Tapasin siellä erään ihmisen, mainittakoon että naispuolisen, jonka olin aiemmin tuntenut vain netin kautta. Eräs heistä, joiden kanssa minulla on ollut parhaat rope-hetkeni! Ainakin toivoisin, että tuo nimeltämainitsematon (koska oletan ettei hän halua, että jaan hänen nimeään ympäri nettiä) poikkeisi joskus täällä meilläpäin kulkiessaan ohi, pari kertaa hän kertoikin, että oli sivuttanut kotikaupunkini aivan likeltä. :) Sai siis varmaan vaikutelman tästä synkästä ja pimeästä pikkukylästä, vaikkakin se vielä luokitellaan kaupungiksi... vielä. Uimassa kävin jopa huimat KAKSI kertaa! Ensimmäisen kerran päivää ennen sitä, kun "Jaakko heittää kylmän kiven veteen" ja toisen kerran päivänä jona "Jaakko heittää kylmän kiven veteen." Käväisin Ristiinassa, keskellä korpea erään tuttuni mökillä viisi päivää oleskelin. Siellä saimaan rannalla se mökki oli. Pärjäsin siis viisi päivää ilman konetta ja tätä alituista dataamista... Hurjaa!

   Ja kuka oletti, etten mainitsisi yhtään roolimisesta kun kerran taas tänne ilmaannuin? Tuskimpa kukaan joten... No, ensinnäkin, demonin riivaama pikku Verto ei ole enää kuoleman vaarra, se lähti karkuun, ja saattaa silläkin olla hetken rauhallista, ennenkuin se taas loikkaa jonkun kimppuun hampaat irvessä. Yksi ropehahmoni kuoli, so sad... Vaan ähäkutti, otin sen tiedot talteen ja tallensin koneelle, se elää ikuisesti jossain korvessa, koneeni D-asemalla! ;P Eräs Vertoakin rakkaampi hahmoseni, Hassanpah, tuo susi, joka omaa veden elementin, on hermoraunion partaalla, johtuen siitä, että joutuu elämään entisten vihamiestensä keskellä, nyt purkaa tunteitaan yhdelle hepulle ja luultavasti katoaa maan päältä, niin ettei kukaan tiedä, minne se meni, paitsi se itse (Ja minä). Ihmissusi hahmoni Seth joutui jättämään laumansa kolmeksi päiväksi erään koulun luokkaretken takia ja nyt saattaa ehkä jopa paljastaa ihmissusien olemassa olon eräälle mukavan tuntuiselle likalle.

   Harf harf, täytyyhän sitä kuviakin tänne lykkiä, mitäs oikein ajattelin jos en sitä tekisi?

 <-- kuva puustaa pudonneesta räksän poikasesta, kuvan tosin ei ole otettu kesällä vaan viime keväänä. Kissamme Miuku jahtasi muitakin pudonneita ympäri pihaa, tuommone pikkane lintu vaan juoksee hädissään niin nopsaan ku kintuistaan pääsee eteenpäin. Muutaman kerran täyskasvuinen räksä hyökkäs nokkimaan Miukua mutta ei se kovin paljoa Miukua lannistanut. Pari kertaa se kai sai kiinni, mutta muuten se vaan kiusasi niitä. Joskus noita tippui myös koirien aitaukseen, josta koirat sitten hoksas ne ja otti hengiltä... Hautasivat tarhaan ja jäi murisemaan sen kummun päälle jos joku tuli aitaukseen. Kun joku käytti niitä lenkillä, joku muu kävi ryöstämässä ne koirilta. Sitten kun koirat tuli takaisin, ne oli ihan hädissään kun huomasivat, että niiden saalis on poissa.

   Ja tuossa taas, oikealla, löysin kuva Lipsistä pentuna, semmonen pikkunen, jota mahtu kämmenellä pitämään. En ymmärrä kuinka nopeesti se lihoo, nyt se painaa jotain 6 kiloa... Ja heti kun koulut alkoi, niin se tuli mahottoman yksinäiseks, ja nyt aina kun tulen kotiin, se kiehnää jaloissa, ja seuraa ihan joka paikkaan minne menen. Sille on kanssa kehittyny paha tapa pureskella ruokapussela jos sillä on nälkä, ja jos sitä ei huomata, niin ne ruuat homehtuu jo sinne pusseihin... to bad! Vaikka kylläkin, ei kukaan sille siitä äksyile, se on liian söpö!

<-- Siinä kuva Unnasta, kaverini koirasta, rodultaan se on Suomenlapinkoira. Erittäin kuvauksellinen, niin kauan kuin sitä se itseään kiinnostaa, eli noin viisi sekuntia. 

   Ja nyt tuntuu, etten enempää kuvia ahtaa tänne, jätän seuraavalle kerralle ne loput. Saattee odottaa innolla erittäin huonoja kuviani, kun en kuivata osaa, eikä ole kunnon kameraakaan. Elämä on julmaa, tosin joskus jopa saan lainata äidin järkkäriä :) Odottakaamme siis yhdessä sitä hetkeä, jolloin lataan tänne kunnollisia kuvia! Ja nyt, lausun teille kauniit hyvästi, aina seuraavaan näkemiseen asti!

Gesälomalainen mä oon...

   Jotenkin tuntuu että olen laiminlyönyt tämän blogin, kun en ole tänne mitään kirjoittanut. Ensiksi mainitsen sen itsestään selvän asian, KESÄLOMAN! Se on täällä taas ja niin edelleen. Miten todistuksen kannsa? Keskiarvoksi tuli 8.75. Jos olisi tullut 8.8 tai isompi, niin olisin saanut käärmeen, mutta koska 25 sadasosan ero on liian suuri niin sitä ei tullut... sniff. Kesällä tuskin tulee tehtyä mitään kovin kummoista. Saatan käydä ratsastelemassa jollain aikaa ja sitten saatan autella äitiä töissä, mitä en siis omasta tahdostani tee x). Olen pahis, jesh. Sain yhdessä vaiheessa tilaustylnkin, jonka nyt olen sitten pirruskellut valmiiksi. Tarkoituksenani oli kuvata siihen yhden hyvän rope kaverini hahmo Nacho, mutta tuntuu etten onnistunut ja taustaa en enää jaksanut rueta vähsäämään. Ainoa, mihin itse olen tuossa kuvassa hyvin tyytyväinen, on tuon hukkasen silmät.

Tällainen, en ole ihan tyytyväinen itse, saa nähdä mitä Nachon roolipelaaja tykkää

   Kesäloma on alkanut onnistuneesti, mitä nyt on tulut sulateltua imurinjohtoja ja oltu 24/7 netissä... Omasta mielestäni siis erittäin onnistunut kesäloman aloitus, mikä äidilleni ei näytä kelpaavan. Olen myös ollut Treellä ajankuluksi, vihdoin sain kunnon kesähousut ja muutama paitakin tuli ostettua, bongasin ne jostakin alennusmyynneistä Koskarista, jotain ''kaksi yhden hinnalla'' tai vastaava tarjous se oli. Tuli mietittyä, kun lupasi yhdelle hepulle liittyä hänen roolipeliinsä, että täytyy tehdä siihen uusi hahmo, mutta ongelmana on, ettei inspi riitä sen hahmon tekemiseen!!! Raivostuttaa, mrrr... puolestaan, olen saanut erittäin hyvän inspiraation erilaiseen ropehahmoon, joka ei käy sinne ropeen, miohin pitäisi liittyä. Aika hiljaisesti olen myös aloitellut Savates nimisen hahmoni elämää, yhtäkään roolia en ole kirjoittanut sillä, vaikka miljoona kertaa olen tahtonut aloittaa, mutta kun ei riitä inspi! Se on aina se syy, miksi jonkin homma jää kesken.

   Mutta hei, juhlikaamme tätä kesäistä säätä. Pitkään oli niin kylmää, että tuli väkisinkin mieleen, että oliko se kesä se yksi lämmin viikonloppu? Mutta nyt olen niin rakastunut tuohon säähän, että tekee mieli jättää kone tähän surisemaan yksinään... vaikken tee niin, sammutan sen ensin, ettei sähköä kulu x) Nyt, suureksi suruksenne ilmoitan, että pidän lopun kesälomaa taukoa täältä. Minut tavataan uusien blogitekstien kanssa koulujen alkaessa.

Haaste sekä ongelmia rope hahmoilla

   No, koskas en oel tänne kertaakaan ehtinyt viime kerran jälkeen kirjottamaan, eikä oikein asiaakaan ole löytynyt mistä kirjoittaa, niin päätän tässä sivussa sitten vihdoin tehdsä jotain tälle blogille. Sepitän kyllä roolimisestakin, jos se kiinnostaa, mutta näin ensin vastaan Enzerun haasteesen!

1. Kuinka usein päivität Facebook-statusta ja mistä asioista? (jos et omista Fb-tiliä niin sit vaikka joku Galleria etc)

Vastaus: Ehkä kerran kuussa. Profiilikuvakin on jo kolmas muutaman vuoden aikana

2. Miksi päätit alkaa kirjoittaa blogia?

Vastaus: Ihan muuten vaan kai. Näytän myös maailmalle, miten roolipeleissä voi hämmentää muita (mitä en ole vielä tehnyt) ynnä kaikkea muuta, mikä ei varmasti kiinnosta ketään ;PP

3. Lempikielesi?

Vastaus: SUOMI! paha sanoa, kun en muita osaa puhua. Viro olis kyllä kans aika jänskä

4. Millainen haluaisit olla ulkonäöltäsi vai oletko tyytyväinen sellaisena kuin olet?

Vastaus: siitähän pitäisi olla, niin ne kaikki aina sanoo, mutta jotenkin vain mussa on aina jotain vikaa

5. Maa, johon haluaisit matkustaa?

Vastaus: Alaska. Siellä on lunta päivästä toiseen, on kylmä ja kaikkea muuta. Hei, sehän on vähän niinkuin Suomi kesäisin!?

6. Lempisatusi? (esim. Punahilkka, Lumikki ja sen sellaset)

Vastaus: Käykä sadut jotka on runomuodossa? Olis se Jörö-Jukassa esiintyvä runo/satu jossa tyypiltä leikataan peukalot pois. Ei sitten, lempisatuni on joku niistä monesta Lassie-saduista

7. Mitä pelkäsit pienenä?
  Vastaus: En mitään, olin peloton! Paitsi hämähäkkejä, sammakoita, muurahaisia, lokkeja, etanoita/kotiloita, muumien jäärouvaa ym.

8. Lempiurheilulajit?
 Vastaus: penkkiurheilu. ei, ei vaan luistelu ja pyöräily, ne on oikeasti kivoja

9. Juna vai bussi?

Vastaus: Juna, en osaa bussissa nousta koskaan oikealla asemalla

10. Missä kaupungissa haluaisit asua?

Vastaus: Rovaniemellä ehkä. Ei ei, Suomenlinnassa. Se kyllä taitaa olla osa Helsinkiä

11. Lempivuodenaikasi?

Vastaus: Kesä, koska on lämmintä, tai sitten syksy, koska on niin kauniin värisiä lehdet yms. Ei, kyllä se on kesä. Tai sitten sysky

   Siinä, oletan että se kelpaa teille ihmiset, saitte vähän tietää lisää kaikkea hauskaa ja ei niin hauskaa. Mutta älä turhaan pelkää että mä vielä lopettaisin kirjottamisen. En muuten tiedä, pitääkö mun kirjottaa omat kysymykset tähän, mutta se joka tietää, olkoon niin ystävällinen ja kultainen, että kertoo.

   Eli, mikä ihme olisin, jos en mitään kirjoittaisi roolimisestani lähiaikoina. Mitään hirmuisen kiinnostavaa ei nyt ole sattunut, mutta yksi hahmoni on sekoamassa täysipäiväisesti, sen lisäksi mikä on jo seonnut täysipäiväisesti. Tällä kertaa kysessä on susi hahmoni Verto, jota uskoo että maailma vihaa sitä. Se räjähti ja kaksi pentua joista toisen se uhkasi ottaa hengiltä pakeni Verto verivihollisen suojiin, Verton sisko jatkaa yhä juonimista Vertoa vastaan (Verton näkökulmasta) Ja se, kelle Verto tunnusti rakkautensa (mikä hämmästytti yleisesti kaikkia, myös minua) on nyt kahden tulen välissä koska ei tiedä jäädäkö vai lähteäkö Verton luota, koska näyttää, että Vertolla heittää vintistä niin pahasti, että se on lopullista. Sellaista, eli tämä susi herrasemme taitaa olla aikamoisessa sopassa, koska sen sisällä asustaa kanssa demoni, mutta koska demoni ei mitenkään ole mukana Verton sähläilyssä, on Verto vastuussa kaikesta mitä tekee. Eli, Verton sisko tahtoo (yhä) tappaa Verton, Verton kaksi penikkaa pyytävät Verton vihaamalta hepulta suojelusta (joka muuten suostui) ja Verton ensirakkaus uhkaa häipyä. Draamaa...

   Tällä kertaa ei ole enempiä kirjotettavana, ilmoittelen sitten tänne linkittämättä kun jotain lataan You Tubeen. Jotain animaatiota suunnittelen sinne, varmaan näin aluksi jotain yksinkertaista. Mutta, nyt häviän hetkeksi teidän luotanne.

Raappana + kuulokkeet = ilo ja onni forever

   Heheii! Mitäspä tässä, olen vaan niin mahdottoman iloinen kun sain sen Raappanan levyn josta olen haaveillut ja olen jaksanut vinkua vaikka kuinka pitkään. Ihan pää pilvissä, täytyy myöntää. Tosin, juuri kun oltiin pistetty levy tilaukseen, menin rikkomaan kuulokkeeni... mutta sain uudet, kunnon nappi kuulokkeet, koska sellaset isommat on jo, mutta niiden kanssa on hankala elää matkoilla.

Siinä, keskellä on se levy, minkä varmaan jo huomaatkin

Tuossa viereisessä kuvassa on sitten myös mukana mun ikivanha levysoitin, mp3 ja ne uudet kuulokkeet. Ne näyttää kamerassa sinisiltä, mutta näköjään ne on ihan oikeen väriset tässä.

Siinä vieressä huomaat levyn oikeessa paikassa, siinä ikivanhassa systeemissä. Tämäkin oli tosi tärkee tänne kirjottaa, mutta innostuin nyt, kun kerrankin sain kameran käteeni, miten muutenkaan?

<-- Ja lähikuvaa siitäkin on pitänyt ottaa, mitäpä muutakaan sitä keksisi, kun kerran tuollaisen ihanuuden sain itselleni. Kiitos isi, sun ansiosta ei mun tarvinnut mitään pulittaa, tosin oli äitin mukana ostamisessa, joten oma kukkaro säilyi siltäkin tuskalta. Tuota kuuntelin autossa muutamaan kertaan, kun oltiin ajamassa kohti mummolaa, joka sijaitsee keskellä korpea.

   Mutta, ärsyttää hiukan, kun tänään ei näköjään pelata dungeons & dragonsia kun pelinjohtaja on mennyt sairastumaan. Siinä meni tiistain ilot... vaikka vaikka, roikun varmaan senkin ajan nyt netissä foorumi ropetuksen keskellä. Ja itten titten vielä muutamia ilmoitusasioita : Netistä minut tapaa enää yhdessä paikalla nimellä Fantasia ja Mazhlin käyttämisen olen lopettanut kokonaan. Jos siis näet jonkun Mazhlin jossain päin nettiä hääräämässä, se en ole minä. Myöskin Gamozein on hiukan jäänyt poies, joten Gamozeinina mut tapaa anioastaan täältä, tosin kommenteissa saa käytellä muitakin nimimerkkejä. Eli Scahaku on tällä hetkellä aktiivisin, vaikka et sitä löytäisikään mistään netin syövereistä. Jossakin, kuten esim. YouTubessa minut tunnetaan (paitsi kukaan ei tunne mua siellä xP) Carrionpaw nimellä.

Kamala fiilis

   Tässä olen ihan onnellisena että kaikki on kunnossa. Eli, kuten varmaan jokainen on kuullut uutisista, Oriveden Yhteiskoulussa oli perjantaina ammuskeltu, ja itse olin siinä samaisessa koulussa, kolmannessa kerroksessa sen luokan jota ammuttiin viereisessä luokassa. Laukaukset kaikuu vieläkin korvissa. Pyydän nyt jokaiselta anteeksi, etten tänne kirjoita enempää, vaan kyllähän kaikki varmaan tietää, miksi en. Tästä tuli nyt näin lyhyt teksi, mutta katsotaan sitten että kun oikeasti löydän jonkin aiheen, josta tahdon kirjoittaa.

sairaana...

   Eli, jo niin kuin otsikkokin kertoo, olen hiukan sairastellut. En kuitenkaan näin heti ensiksi kerro siitä, vaan keskityn niihin asioihin mitä on tapahtunut niin kauan kun olen poissa ollut.

   Viime viikon keskiviikkona olimme koulusta laskettelemassa, oli nääs talviliikuntapäivä. Saatiin valita siis että jäätiinkö koululle, lähdettiinkö Treelle keilaamaan ja Megazoneen ampumaan laseraseilla vai mentäisiinkö Himokseen laskettelemaan. Itse ilmoittauduin laskettelemaan. Kuusi tuntia Himoksella, täytyy myöntää ihan oikeasti, että koulu oli tällä kertaa aika onnistunut ja laskettelu oli oikeasti kivaa. Monta kertaa on tullut lasketeltua ennenkin, paljon Juupavaarassa, neljästi Himoksessa ennen, muuten ties missä. Yleensä ollaan Himoksessa perheen kanssa oltu pohjoisrinteillä, tällä kertaa kun koulusta oltiin, niin pysyteltiin länsirinteillä ja keski-Himoksessa. Itse en kyllä tosin keski-Himoksessa käynyt, vaan vietin koko päivän länsi-Himoksen rintessä, sinisissä ja punaisissa rinteissä, mutta streetit jätin väliin. Suksilla siis menin, kun laudalla en ole koskaan ennen edes koittanutkaan. Ajattelin, että jos joskus vuonna nakki ja makkara innostun lautailemaan, teen sen joskus muulloin, että on hiukan enemmän aikaa, ja vähemmän väkeä, etten vaan laske kenenkään päälle. Suksilla kun menen, en käytä sauvoja, kun en niiden kanssa pääse hissiin, ankkurihissiin siis.

   Saman viikon perjantaina, kun sitten koulu oli ohi, hoksattiin että minulla oli kuumetta. Viikonlopun siinä sitten lepäilin ja koitin jaksaa, mutta maanantain olin koulusta poissa. Ja koska maanantaina oli kuumetta, ei tiistaina ollut asiaa kouluun. Tiistaina ei kuumetta ollut, ja eilen ajattelin että pääsisin kouluun, mutta sitten puoli kahdeksan aikaan aamiais pöydässä mitattiin kuume ja se oli pompannut 38 asteeseen, joten vietin senkin päivän kotona. Sama kuume pysyi jonkin aikaa, laski sitten mutta pysyi 37 asteen yläpuolella, tosin yhdellä hetkellä vain yhden asteen, mutta kuumeen puolella siltikin, joten en tänäänkään koulussa ollut.

   Ropettaminenkin on jäänyt suureksi ihmeeksi vähemmäksi. Sunnutaina, maanantaina ja tiistaina en edes koskenut koneeseen, mutta eilen ja tänään sitten on käyty tarkistamassa muutama viesti, sillä aikaa kun ropekaverit on koulussa olleet, joten sain rauhassa vastata viesteihin. Vastauksia on varmaan jo ilmaantunut minullekkin päin, joten muutkin varmaan huomasivat jo minun heränneet henkiin tästä kolmen päivän horroksesta. Blogin kanssa horros on sitten ollutkin pidempi, mutta sairaana meinasi pää jomottaa kun ruutua tuijotti kauemmin ja lähempää kuin teeveetä. Elokuvia on sitten katseltu koko keväälle, että ei siitä huolia, mutta jaksaako edes ajatella sanaa elokuva, kun muistaa jo kaikki nähneet ulkoa. Se ärsyttää, kun jos joskus teeveestä tulee joku hyvä leffa, joka jatkuu lähelle puolta yötä. Silloin sanoo että herätä aamulla. Vanhemmat kysyy, että onko leffa nähty aiemmin. Jos sanoo että on, ne kysyy, muistaako siitä melkein mitään. Jos sanoo, ei, niin ne sanoo, että se oli varmaan niin huono, ettei sitä halunnut muistaa ja sitä ei siis nyt tarvitse katsoa uudelleen. Jos taas sanoo että muistaa elokuvan, niin ne sanoo, että sittenhän sitä ei tarvitse katsoa, kun sen kerran muistaa. Jos sanoo, että leffaa ei ole nähty, niin vanhemmat sanoo, että kuuntele sitten kavereilta oliko se hyvä ja jos se oli, vuokrataan se joskus Ärrältä. Sen jälkeen leffan vuokraaminen unohtuu ja leffaa ei koskaan näe. Kyllä joskus kuitenkin sen leffan saa katsoa. 

Sitten pieni testi alla, muistahan että se on huumoria, eli jos olet huumorintajuton tai muuten tylsä ihminen, ei sitä kannata lukea x)

20 syytä, miksi olet tyhmä ihminen (muista! huumoria koko soopa!!)

1 Sinä luet tätä.

2 Luet yhä

4 Et huomannut että skippasin kolmannen kohdan

5 Nyt tarkistat sitä

6 Ärsyynnyt

7 Jatkat lukemista

8 Mietit, mitä järkeä tässä on

9 Todellakin mietit, koska miten pystyit lukemaan edellisen, jos et miettinyt?

10 Luet yhä.

11 Edellinen oli ainoa, jossa oli piste

12 Sinua ärsyttää...

13 ...koska myös ensimmäisessä oli piste

14 Nyt tarkistat sitäkin

15 Hymyilet

16 Jatkat seuraavaan kohtaan

18 Et huomannut että skippasin myös seitsemännentoista kohdan

19 Tarkistat sitä taas

20 Luulit että syitä oli kaksikymmentä

Jos todella pääsit läpi olematta tyhmä, eli huomasit kaiken ennenkuin huomautin sitä niin onneksi olkoon! Jos taas olet normaali (tai siis tyhmä) emme kohtele sinua kuin kummajaista, koska et ole liian älykäs meidän joukkoomme :P

Kuva Hassanpahista!

   Heyy, olen iysestäni ylpeä, koska nyt te saatte nähdä sen, vaikkakin yksinkertaisen, kuva Hassanpahista. Parempaakin kyllä pystyn, ja siitä saattaisi joskus ehkä jopa tulla tänne.

Siinähän se, Hassanpah... ei mikään paras, mutta jos viitsin, panostan seuraavaan enemmän.

   Ja nyt, koska tuon kuvan tänne tungin, niin kai voin lisääkin laitella, kun innostuin vähän aikaa sitten piirtämään. Ihan perus lohikäärme se pitäisi olla, jos lohikset nyt on ihan perus.

Kuvan siis rustasin kuvan vihkoon, siksi tuossa on nuo kierre jutut sivussa

   Muutama muukin kuva tulee tänne, sitten kun jaksan piirtää tai ladata. Sen skannerin kun olen jo keksinyt. Olisin halunnut kuvan vähän isompana, mutta sitten se ei olisi mahtunut. Jos siis tuosta näkee, niin hyvähän se on.

   Mitäs muuta on tapahtunut, kuin se, että olen kunnostaunut ja pitänyt lupaukseni Hassanin kuvan suhteen. Tänään on kyllä ensimmäinen kerta, kun käyn netissä, joten kai se on mainitsemisen arvoista, eikös? Yleensä kun roikun netsissä kauan, ennen kuin rupean tänne blogiin mitään rustaamaan. Joten joten, kumarran iselleni tässä sivussa x)

Pitää kai tyytyä siihen, ettei joka päivä tapahdu kaikkea mahdollista, mitä tänne voisi luettavaksi tunkea. Kai sitä muutaman kuvan voisi ladata, sellaisen mitä jostain tietokoneen kätköistä löytyisi... etsitäänpäs.

Merenhukka, Catarrina nimeltään

Tässähän olisi yksi, puoliksi joku pyrstökäs ja puoliksi hukkanen. Ei ainakaan liikaa susimaisia muotoja, mutta jonkin verran, että siitä tajuaa, mikä kuvassa oleva on. Merenhukka, kenties, jos lajilla jokin nimi olisi. Vaikkakin, olisi se varmaan ihan hyvä, jos tällaiset pysyisi jossain meren kätköissä, koska löysin netistä roolipelin, jossa tämän tapaisia oli, ja ne olivat aikas väkivaltaisia;) Pidetään siis salaisuutena, nämä tällaiset olennot ja mutantit. En kyllä tätä piirtäessäni ajatellut, että tästä tulisi mikään tappaja kone, ja ihan kiltiltähän se näyttää, ehkäpä surulliselta?

Eli, jälleen kerran yksi miljoonista susiroolipelihahmoistani, nimeltään tämä herra on Banzhu, luonteeltaan hullu ja töydellinen sekopää. Pitöisi kai joitain näitä kuvia värittää, koska sitten saisi niistäkin paremman kuvan.

Paluuuuu

   Miten tässä näin on päässyt käymään, kun en ole pitkään aikaan tänne kirjustellut? Tosin, hirveästi mitään mainitsemisen arvoista ei ole kyllä sattunut. Tarpeeksi kuitenkin, että nyt pääsen tänne ilmoittelemaan. Ainakin sen tässä nyt laitan esille, mitä ei vielä aiemmin ole tullut sanottua että olen ruvennut pelaamaan Zeldaa oikein olan takaa. Siis se, mitä aina olen pelaamassa on siis The legend of Zelda - Ocarina of time. Täytyisi ostaa varmaan toinen akku, kun se loppuu aina tärkeässä kohdassa. Ei tarvitsisi antaa ladata vaan vaihtaisi vain akun... enkös olekin älykkö! No, elämä on. Raappana ei muuten ole enää ainoa suomalainen reggae laulaja jota kuuntelen. Myös Puppa J on aika usein soimassa. Minulle kuitenkin niin uusi tuttavuus, ettei yhtään biisiä mp3:ssa. Koitetaan pärjäillä. Siitä Hassanin kuvasta, että se venähtää aika pitkälle. Muitakaan piirroksia en ole tänne vielä tunkenut, vaikka on jo miljoona ja yksi kertaa pitänyt. Pitää ensin keksiä se skanneri, ennen kuin ne kuvat tulee tänne, kun huomasin, etteivät ne itsestään ilmesty. Maailma on täynnä ihmeitä.Täytynee jaksaa sen asian kanssa. Roolipeli maailmassa ei ole kovin paljon tapahtunut. Paitsi eräs Hassanpahin ystävä teki itsarin... Ja toinen hahmoni, Verto sai suututettua siskonsa niin, että tuo vannoi tappavansa Verton. Susi hahmoillani ei siis kulje kovin hyvin. Sitten pitäisi hyppiä jonnekin uusille foorumeille etsimään uusia ropeja, kun alkaa ne heput joiden kanssa yleensä roolii, olemaan entistä harvemmin paikalla.

   Hiihtoloma! Katsokaa mikä Sherlock olen kun muistin senkin mainita. Hiihdon toinen versio on menossa, laskettelu nimittäin. Hiihtoa inhoan. Uusia puolia paljastuu. Yleensä hiihtoloma on tullut vietettyä sohvalla hyvän kirjan kanssa, mutta eipäs tällä kertaa. Kirjaan en ole koskenut kuin kerran ja sekin oli perjantaina koulun jälkeen, jotenka se ei vielä taida olla hiihtolomaa, eihän? Katson pystynkö tekemään jotain järkevää koko loman ajan. Järkevä tarkoittaa tällä kertaa liikkumista. Ja pitäisi myös keksiä keino, miten saisin kissani pitämään minusta, muullakin verukkeella kuin se, että ruokin sitä. Kerrankin tulin koulusta ja se ryntäsi kohti. Luulin että se on odottanut koko ajan minua, mutta se onkin odottanut ketä tahansa jolla on peukalot, jotta se saisi ruokaa. Pikkuisen lannistavaa. Vaikka kyllä minä saan sen kehräämään joka asiasta, että kai se minusta pitää :) Luulen ainakin niin. Ja sitten siitä laskettelimisesta, mikä tuli jo kerran mainittua. Tänään juuri aiemmin olin laskettelemassa, Valkeakoskella. Vuokrasin suksisetin ja otin pitkästä aikaa myös sauvat. En kyllä käyttänyt niitä, kun en koskaan meinaa päästä niiden kanssa hissiin. Ne sitten nojasi seinään sen ajan.

   Se lähestyy. Mikä? No se, että saisin tarpeeksi käteistä kokoon viljakäärmeen hankintaan. Viikonloppuna on koottu kokoon jo seitsemän euroa! Hurja summa... vielä nelisen kymppiä, niin eikös sitten olisi koossa ne rahat. Ne on kyllä pelkkään käärmeeseen, sitten kun ne on koossa, niin pitäisi jostain saada terraario ja vasta sen jälkeen saataisiin se käärme muutettua kotiin. Mutta, jotenkin tuntuu, että ilta on hiukan liian venähtänyt, ja täytyisi lopetella tältä erää koneella. Siihen asti siis, kunnes taas jaksan ilmestyä tänne.

Jälleen täällä

   Heiii, tulin takaisin. Aika paljon on päässyt tapahtumaan poissa ollessani. Minulle siis, geh. Orkesterileiriltä ollaan siis palattu jo lauantaina, mutta silloin en jaksanut tänne kirjustella ja sunnuntainakin oli paljon muuta puuhaa ja maanantainakin päivä ihan täynnä. Tänään siis pääsin raportoimaan leirin tapahtumista. Ihan mukavaahan siellä oli, pienenä takaiskuna se, että heitettiin minut kaverini kanssa orkesterista pihalle. Meille sitten ja kuudelle muulle hommattiin oma pieni kappale jolla sitten aloitettiin esitykset.

    Päästiin sellaiseen mökkiin jossa asusteli meidän lisäksi pelkästään orivesiläisiä, eli lähes kaikki kaverini kanssa tunnettiin jo ennestään. Mökissä oli myös sellainen pieni ongelma, ettei yläkerran vessasta tullut hanasta vettä. Mentiin ilmoittamaan siitä respaan ja sitä sai niille hetken jankuttaa ennen kuin se ymmärsi ja ilmoitti huoltomiehille jotka taas olivat niin fiksuja, että ymmärsivät että yläkerran hanasta ei tullut vettä... vessa pantiin käyttökieltoon.Tuttujen kyydissä siis päästiin paikalle ja äidin kyydillä pois.

    Tänään, tiistaina, ystävänpäivä!!! Koulussa halipäivä ja sydämen muotoisiin ''passeihin'' keräiltiin nimiä kaikilta joita oltiin halailtu. Ja uskonnon koekin oli tänään, veikkaan ettei mennyt ihan... krhm. Niin, että ystävänpäiväksi oltiin sekin koe tungettu, räyh!

     Ja vaikka ystävänpäivä onkin, se ei ole rajoittanut roolipelaamista. Tosin, suurin osa niistä, joiden kanssa yleensä roolin, eivät ole koko päivänä olleet paikalla, joten yksikseen on vähän hankala ropettaa. Tyydyin vastailemaan niihin roolipeliviesteihin, jotka on jäänyt vastaamatta tähän mennessä, muutama ihan uusikin on ilmestynyt mutta jokainen on tavattoman taitavasti pysynyt poissa silloin kun itse olen paikalla ja koska en eilen päässyt koneelle, niin ne on silloin tulleet, luultavasti. Sitten pitää huomiseen odottaa, että pääsee katsomaan onko kukaan herännyt nokosilta samaan aikaan kasvot kohti nettiä, että saisi hiukan eloa roolipeleihin. Arvaan varmaan ennalta, että kukaan ei ole paikalla, mutta luulisin että edes joku on vastannut minun jättämiini viesteihin.

    Mutta nyt, kun isäni herätteli muistuttamaan, että elämää on muuallakin kuin tässä penkillä missä istun sormet näppäimillä liitäen, niin teen sellaisen ihmeen, että nousen ja avaan silmäni ja ihmettelen näitä maailman suuria ihmeitä, kuten aurinkoa. Se kyllä on hiukan hankalaa, kun aurinko on laskenut aikoja sitten, joten pitäisi nousta ihmettelemään tähtiä ja kuuta... Sellaista, ja se viimeksi lupailemani Hassanpahin kuva on valmistumassa, latailen luultavasti sen tänne sitten, kun muistan, että skanneri on olemassa. Samoihin aikoihin tänne ilmestynee myös monta kymmentä tuntia työstämäni piirros lohiksesta, mutta teen se vielä ihan viimeistä vaille valmiiksi, ennen kuin se ilmestyy tänne.

Hmm... idea pula

   Eli, kuten otsikko kertoo, kärsin pienoisesta inspiraation puutteesta. Jotain mainittavaa on täytynyt keräillä sitten viimeisen päivityksen. Mainittakoon ainakin sen, että huomenna täytyy herätä itseni mielestä aivan liian aikaisin, kun koittaa lähtö orkesterileirille. Olen ainakin valmistautunut hyvin ja nuottejakin on tullut kerrattua reippaasti tavallista useammin. Vaikka se ei mulle kovin paljon olekaan ;)) Kävin heti koulun jälkeen hakemassa yhdeltä kaveriltani nuottitelineen, kun omani oli taktisesti tuhonnut. Tai no, en tuhonnut, mutta se pysyy kyllä teipillä koossa. Vielä kai muutama juttu pakkaamatta ja sitten tuskaillaan niitä kahta päivää, jolloin ei koneelle päästä roolipelaamaan. Vaikka kyllä olen viikonkin kestänyt, mutta se tauko johtui vain siitä, että olin saanut tietokone kiellon, mistäpä muusta kuin liiasta netissä olosta. Tuli tässä myös yllättäen mieleen, että miten pieni hölmö kissani pärjää kaksi kokonaista päivää ilman, että olen täällä muokkaamassa sitä, vaikka tosin pieni lepo tekisi sille hyvää. Tosin, kokonaisia päiviä ne ei välttämättä ole, koska vasta aamulla lähden perjantaina eli huomenna ja lauantaina illalla jo tulen takaisin, muutenkaan se kissa ei mitään muuta teekään kuin nukkuu, aina silloin kun en ole sitä hellimässä. Tosin, ei se paaston aikoja elele ja muutenkin se näyttää siltä, kun se olisi lähipäivinä lihonut... mistä lie johtuu, ehkäpä siitä suuresta herkku määrästä, minkä sille syötän.

     Kouluunkin hiukan vaikuttaa, kun lähden sille leirille. Perjantaina olevan hissan kokeen teen vasta ensi viikon torstaina, mikä se on hyvä, koska piti aloittaa lukeminen jo viime viikon tiistaina, mutta se jotenkin unohtui, enkä ole edes aloittanut ja nyt sain lisää aikaa.

     Pitäisi myös ehtiä tekemään hirveästi kaikkea muuta, kun olen itselleni luvannut piirtää Hassanpahin muutama päivä sitten menneen syntymäpäivän kunniaksi kunnollisen Hassanin kuvan. Sinänsä se ei ole urakka eikä mikään, mutta kun ei millään jaksaisi tarttua kynän varteen ja sitten pitäisi miettiä kaikki sekin, että missä asennossa sen hukkasen piirtäisin ja sen jälkeen tulisi kaikki väritykset ja varjostukset ynnä muut, mitkä hiukan lannistavat, koska niissä en koskaan ole kovin hyvä ollut, mikä taas vaikeuttaa itselleni tekemäni lupauksen toteuttamista. Tosin, nyt otan itseäni niskasta kiinni, ja teen sen valmiiksi ja varmistan sen lupaamalla sen kuvan teillekkin. Älkää kuitenkaan ihmetelkö, jos sen ilmestymisessä kestää ja saatan myös laittaa tänne kuvia eri piirroksen vaiheilta. Tänne tuskin ehdin enää hirveästi kirjoittaa tältä päivältä, joten sanon heipat ja toivon että jaksatte odotella maanantaihin, koska oletan, etten pääse sunnuntaina koneelle raportoimaan kaikesta, mitä orkesterileirillä tapahtui.

Se on tänään!

   Jos ihmettelet otsikkoa, niin näin ensiksi ilmoittelen, että rakkaimman roolipelihahmoni Hassanpahin syntymäpäivä on tänään. Piirsin sille synttärikakunkin xP. Eli Hassanpah täytti nyt tasan vuoden. Vaikka en vuosi sitten ruvennut sillä ihan heti roolimaan, vaan muutaman päivän myöhemmin hahmon luomisesta. Hassan on siis uros puolinen fantasia susi, vaikka tuo ''fantasia'' osuus siinä kovin paljon näykään. Väritykseltään hukkanen on muuten vaalean harmaa, hännänpää ja kuononpää valkoiset ja käpälät mustat. Siis, 

ONNEA HASSANPAH!

Hassanille tarkoitettu kakku ja kaverini kirjoitti tuon koskettavan laulun tuohon, haleja hänelle <3

    Piirroksen taiteilin pelatessani kavereiden kanssa Dungeons & Dragonia, tai itse asiassa hieman ennen pelin alkua. Koko ajan, ennen kuvan valmiiksi saamista hoin siinä: se on tänään, se on tänään, ja uskon että se ei ihan heti unohdu muutamalta :p Huomasin harmikseni jälkeenpäin, että kakusta puuttui kynttilät.

    Tänään koulussa tuli tehtyä suurikin suunnitelma päivän varalle. Tuumin että pitää koulun jälkeen ehtiä käyttää koirat lenkillä, harjoitella fonilla muutamia nuotteja orkesterileirille ja koneellakin olisi hyvä käydä ennen kello neljää, jolloin häipyisin kirjastolle pelailemaan. Siellä sitten seitsemään asti pantiin hahmot seikkailemaan ja nirhimään muutamia otuksia. Fonin soittaminen meni omasta mielestä ihan suhteellisen hyvin, enkä ehtinyt edes suuttua soittimelle, jos ei oikeanlaisia ääniä kuulunut. Ne kaksi pientä mäyräkoiraakin ehdin lenkillä käyttää, mutta koneella olemiseen jäi aikaa aika niukalti, mutta kyllä siinä ehti jotain sählätä.

      Tällä hetkellä kello on 20:24 ja sekunteja päälle. Äiti katselee vieressä tv:tä ja koneesta kuuluu hiljaisella jälleen kerran Raappanan musiikkia, tällä kertaa kappale Kun uni ei tuu. Veikkaisin, että telkusta tulee Rillit huurussa ja siinä joku heppu syötti toiselle leivosta, jossa oli mangoa ja perhosentoukkaa. Veikkaan että tämä kiinnostaa... tai sitten ei ja veikkaan itsekin jäkimmäistä, heh. ja nyt, koska ideat alkaa pikku hiljalleen loppua kohti kulkemaan, niin ilmoitan että nyt kun lopetan tältä päivältä kirjottamisen tänne, kello on 20:31, mikä varmaan on taas yksi asia, mikä kiinnoosta kaikkia tavattomasti.

Tänä päivänä ja joskus aiemminkin

  Eli, ennen kuin rupeat yhtään enemmän tätä lukemaan, ilmoitan että saatan kertoa paljon, hirveästi roolipelaamisesta. Heh, vaikka kylläkin osaan muustakin kertoa. Muitakin asioita, mistä saatan täällä kertoa, hölistä ynnä muuta mukavaa, ovat piirtäminen, musiikin kuuntelu, ihan perus päivänä tapahtuneet asiat ja kaikkea muuta sellaista.

   Näytön takana riehuu noin 13 wee tyttö ihminen, joka kuuntelee reggaeta ja ropettaa aina kun pääsee koneen eteen. Tänne joskus ilmoittelen jotain hahmoistani, ja saatat tunnistaa ne, jotka ovat jossakin päin nettiä hääräilleet, vaikkakin tällä hetkellä ne ovat vähentyneet. Eivät siis hahmot, vaan paikat jossa olen roolinut, luultavasti siksi, koska on vaikea pelata hirveän monessa paikassa yhtä aikaa. Harrastan siis edellä mainittujen lisäksi alttosaksofonin soittoa ja partiota. Kesäisin saatan käväistä talleilla ja ohjastaa ponia.

   Tämän blogin pitämisen aloitin ihan vain siksi, koska olin käynyt muutaman kerran stalkkaamassa kaverini blogia, ja koska eräs toinenkin kaverini loi tänne blogin. Luultavasti vaikeinta tässä oli tuon nimen keksiminen, mutta sain sen kehiteltyä reggae (kappas) laulaja Ini Kamozen nimestä. Tuota laulajaa en kyllä kuuntele, vaan yleensä koneesta kajahtaa Raappana, tuon biiseistä yleisemmin Ei se mitään haittaa ja Mukavuutta ja Luksusta. Jonkin verran kyllä muutakin musiikki makuun mahtuu, mutta ei paljon. Reggaen löysin veljeni avulla, kun tuo kuunteli netistä Raappana kappaletta Karu totuus. Kiinnostuin siitä ehkä kuukauden pari sen jälkeen ja aloin sitä hiljalleen kuuntelemaan, mutta kunnolla reggaen ystäväksi löysin tieni kuitenkin vasta syksyllä 2011. 
   Mutta nyt päästiin asiaan! Eli, roolipelaaminen, ropettaminen, rooliminen tai miten sitä tahtoo kutsua. Jossain päin nettiä minut tuntee nimimerkillä Fantasia, mutta se on aika yleinen, että en saata olla juuri se, jonka sinä olet bongannut. Myös Scahaku ja Mazhli kuuluu käyttämiini nimimerkkeihin. Saatan käyttää niitä muutenkin kuin ropettamisen yhteydessä. Niin, ja tietenkin Gamozein. Ensimmäinen roolipelihahmoni oli Morid niminen aarnikotka, mutta sillä ei ole koskaan tullut ropettamisesta mitään. Eniten olen roolinut hahmollani Hassanpahilla, jonka nimen olen muokannut alfrolaulaja Hassan Bahin nimestä. Hassanpah on siis susi, (tarkemmin fantasiasusi) jolla roolin edelleenkin hyvin aktiivisesti. Tämän kanssa olen siis toiminnassa juuri Fantasia nimikerkillä. Scahakulla luultavasti roolituimmat ovat Corrach Marwol ja Carmel Koulé, molemmat susia. Mazhlin kanssa tutuksi on tullut Atra, koira, rodultaan Alaskan Klee Kai. Roolin muillakin kuin eläimillä, eli ihmisillä ja ''puoli''ihmisillä. Niitä ovat muun muassa (Fantasia nimimerkillä) Leslie McGee, Seth Quimpy, Vance Denton, Abigail Scuito ja Timothy Thatcher. Roolin ihan millä tahansa aiheella, millä tahansa otuksilla.
     Myös taidan sepittää jotain ihan vain tavallisesta elämästä. Ja kun siitä höpötän, saat varmaan aika paljon kuunnella juttuja valokuvauksesta, lemmikeistä vaan et juurikaan koulusta. Vaikka sen verran mainittakoon, että välitokarin keskiarvoksi tuli 8,8. Jesh, eli valokuvausta harrastan omassa yksinäisyydessäni, ellei joku ole mukana x) Niin sisällä kuin ulkona.

Mallia hiukan kuvaus taidoistani ja kuvassa poseeraa kissani

  

      Tänne ilmestyy luultavasti enemmänkin kuvia ja jos ei ilmesty, niin suutahdan itselleni. Minua saa toki aina herätellä, jos olen ollut tavallista pidempään kadoksissa. Ei kannata odottaa ihan näin paljoa tekstiä seuraavilla kerroilla, luultavasti siksi, koska ei aika riitä ja koska tässä tapahtuu enemmän sellaista esittelyn tapaista. Saatat löytää täältä myös tekstiä/linkkejä missä esittelen silloin tällöin muutamaa sadoista roolipelihahmoistani.